UKK
-
Arviolta 70-80 % ihmisistä on aktiivisia primitiivirefleksejä, jotka kuormittavat meitä turhaan. Nämä hermoston turhat liikemallit aiheuttavat toiminnallisia hidasteita ja esteitä yksilön kognitiiviselle, motoriselle ja fyysiselle suorituskyvylle. Lue lisää
-
Päälle jääneet sensomotoriset refleksit aiheuttavat kehoon sensorisen epätasapainotilan. Ne eivät ole esteenä kehityksellemme, mutta kuormittavat ja hidastavat aktiivisena ollessaan meitä turhaan. Lue lisää.
-
Sensomotorinen valmennus sopii lapsille ja aikuisille. Lapsille suosittelemme sitä 7 ikävuodesta ylöspäin. Lapsi tarvitsee vanhemman tukea valmennuksen aikana.
Myös urheilijat hyötyvät isosti valmennuksesta. Aivojen, kehon ja hermoston optimaalisella toimintakyvyllä on iso merkitys lajissa kehittymiseen ja liikkeen suorittamisessa. Primitiivirefleksit aktiivisena myöskin voivat aiheuttaa ylimääräistä rasitusta keholle (vaikeuttavat mm. liikkeiden tekoa ja vähentävät liikelaajuksia jäykistämällä kehoa) ja haastavat palautumisessa.
Arviolta 70-80 % ihmisistä on aktiivisia primitiivirefleksijäänteitä. Sinulla ei välttämättä tarvitse olla erityisiä haasteita voidaksesi aloittaa valmennuksen.
-
Sensovalmennusta ei suositella, jos sinulla on todettu mm.
- jokin psykiatrinen sairaus kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö tai psykoosi.
-Akuutti sairaus
-Epilepsia
-Aktiiviinen syöpä
Valmennusta ei ole tarkoitettu korvaamaan terveydenhuollon tarjoamia palveluita eikä lääketieteelliseksi neuvoksi tai diagnoosiksi.
Jos käytät lääkityksiä tai sinulla on jokin muu sairaus, konsultoi aina hoitavaa lääkäriäsi enne valmennuksen aloittamista.
Raskausaikana voi osallistua valmennukseen, mutta raskaus voi rajoittaa joidenkin harjotteiden tekemistä.
-
Kartoitamme yleisesti hermoston tilaa alkukartoituksessa haastattelulla, sekä teemme erilaisia helppoja liiketestejä ja kartoitamme yleisimmät primitiivirefleksit eli kehon turhat liikemallit, jotka voivat aiheuttaa hermostoon monenlaisia haasteita ja oireita. Aloitamme myös heti ensikäynnillä sympaattista ja parasympaattista hermostoa tasapainottavat hoidot. Teemme hoitosuunnitelman jatkoon ja saat mukaan kotiharjoitteet. Saat käynniltä kirjallisen palaute materiaalin.
Jatkokäynneillä seuraamme miten kotiharjoitteet ovat vaikuttaneet ja teemme erilaisia fysikaalisia liikehoitoja ja harjoituksia, jotka hoitavat refleksejä tasapainoon. Lopuksi rauhoitamme hermostoa myös erilaisilla liikeharjoituksilla ja saat uudet kotiharjoitteet.
Suositeltu käyntiväli on enintään kolme - neljä viikkoa. Harjoittelu on pitkäjänteistä mutta helppoa, ja tulokset ovat yksilöllisiä.
-
Jokaisella meillä on olemassa synnynnäiset vahvuudet ja tapa syttyä toimintaan. Hermoston kartoituksessa testaamme sinun hermostotyyppisi sekä kehon tiedostamattomat vaikuttimet (motivaatiotekijät) kehon voimantuottoa mittaavilla testeillä. Oman hermoston ymmärtäminen on isossa roolissa esimerkiksi urheilussa. Jos liikut hermostosi vastaisesti, kehosi joutuu tekemään liikkeet kompensaatiossa, etkä saa oikeita likahksia aktivoitua. Pitkässä juoksussa tämä voi aiheuttaa mm. kiputiloja ja loukkaantumisia.
Hermoston ymmärtämisestä on myös hyötyä isosti omassa arjessa, työelämässä ja parisuhteessa.
Auttaa ymmärtämään mm:
Miten motivoidut?
Nautitko enemmän haasteista vai mahdollisuuksista?
Ymmärtämään miten opit parhaiten?
Mikä antaa hermostollesi energiaa ja mikä kuluttaa?
Miten liikkua hermostoa kunnioittavasti?
Oletko enemmän sponttaani vai järjestelmällinen?
Kartoitus on toiminnallinen ja perustuu hermostosi vasteeseen erilaisiin ärsykkeisiin.
Mitä on sensomotorinen valmennus ja primitiivirefleksit?
Arviolta 70-80 % ihmisistä on aktiivisia primitiivirefleksejä, jotka kuormittavat meitä turhaan. Nämä hermoston turhat liikemallit aiheuttavat toiminnallisia hidasteita ja esteitä yksilön kognitiiviselle, motoriselle ja fyysiselle suorituskyvylle.
Valmennus pohjaa toiminnalliseen neurotieteeseen, hermoston hoitamiseen erilaisilla liikehoidoilla sekä harjoituksilla, joilla integroidaan eli tasapainotetaan primitiivisiä- ja spastisia refleksejä - hermoston turhia liikemalleja.
Nämä sensomotoriset refleksit ohjaavat kehitystämme kasvuiässä. Ne ovat aivorungosta ohjautuvia automaattisia tahdosta riippumattomia liikkeitä. Kasvattavat lapsen hermoverkkoja aivopuoliskojen ja aivojen eri osien välille. Myös hermoyhteydet aistien, aivojen ja lihaksiston välille kehittyvät näiden refleksien ansiosta.
Refleksit kypsyvät pois riittävän käytön seurauksena aina seuraavan kehitysvaiheen tieltä.
Refleksien tulisi sammua 3 ikävuoteen mennessä pois asentorefleksien tieltä.
Usein kuitenkin seuraava kehitysvaihe voi syttyä, vaikka edellinen olisi vielä sammumatta, jolloin refleksi jää kokonaan tai osittain päälle.
Miten hermostomme toimii?
Hermostomme toiminta optimaalisessa tilanteessa etenee kolmen vaiheen kautta:
Aisti-informaatio: Hermoston sensorinen afferenttijärjestelmä välittää tietoa kehon sisäisistä ja ulkoisista olosuhteista selkäytimen kautta aivoihin.
Tietojen käsittely: Aivot käsittelevät tätä tietoa, eli tekevät integraatiotyötä, joka luo perustan oppimiselle, vuorovaikutukselle ja käyttäytymisen hallinnalle.
Toimintakäsky: Aivojen integraation perusteella keskushermostosta lähtee käskyjä ääreishermostoon, jolloin keho reagoi tilanteen ja tarpeen mukaan.
Jos hermostossa on aktiivisia turhia liikemalleja, tämä optimaalinen viestintä voi häiriintyä.
Sensomotorisessa valmennuksessa kartoitetaan ja hoidetaan näitä kehon turhia liikemalleja, jotta hermosto voisi toimia vapaasti.
Vaikka refleksit olisivatkin lapsuudessa sammuneet oikein. Ne voivat kuitenkin aktivoitua eri syistä myöhemmin lapsuudessa tai aikuisiällä.
Tällaisia syitä voi olla mm:
iso emotionaalinen stressikokemus (pitkittynyt stressi, uupuminen, läheisen kuolema, sairastuminen)
Lapsuudessa liian vähäiset ristikkäisliikkeet tai kehitysvaiheen ylihyppääminen (esim. konttaaminen jäänyt välistä/peppukiitäjät)
Leikkaus
Aivotärähdys
Mitä oireita päälle jääneet sensomotoriset
refleksit voivat aiheuttaa?
Päälle jääneet sensomotoriset refleksit aiheuttavat kehoon sensorisen epätasapainotilan. Ne eivät ole esteenä kehityksellemme, mutta kuormittavat ja hidastavat aktiivisena ollessaan meitä turhaan.
Sensomotorinen epätasapainotila aktivoi sympaattista hermostoa ja vähentää parasympaattisen hermoston toimintaa.
Ne voivat aiheuttaa mm.
motorisia toiminta-ja liike häiriöitä
univaikeuksia
Levottomuus- ja keskittymisongelmia (adhd/add)
Lukemis- ja oppimishaasteita
Jatkuvia kehon jännitys- ja lihaskireyksiä
Hyökkäävyyttä ja impulsiivisuutta
Stressiherkkyyttä
Huonoa tasapainoa
Migreeniä
Sosiaalisia haasteita
Yliherkkyyttä
Pelkotiloja
Yökastelua
Näköhaasteita
Tunnesäätelyn vaikeuksia / yli-ja alivirittyneisyyttä
Refleksit ovat mahdollista tasapainottaa kehoa turhaan kuormittamasta pois jolloin viestinkulku aivojen sekä hermoston välillä normalisoituu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntyy.